Suomen Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on käsitellyt 30.12.2022 pelatun Korisliiga-ottelun Korihait-Pyrintö tapahtumat ja päättänyt jättää lopputuloksen (84–81) voimaan.
Korihait-Pyrintö ottelun jälkeen Tampereen Pyrintö teki kirjallisen ilmoituksen, että Pyrinnön LJ Thorpen kahden pisteen kori oli jäänyt merkitsemättä ottelun tilastoihin. Pyrinnön ilmoituksen jälkeen Koripalloliitto on selvittänyt automaattikameroiden videotallenteelta sekä ottelupöytäkirjasta ja tilastojen pelitapahtumien kulusta seitsemän ottelutilanteeseen vaikuttavaa virhettä ottelun ensimmäisellä puoliajalla ottelupöytäkirjassa, tilastoissa sekä tulostaululla.
Videotallennetta, ottelupöytäkirjaa ja tilastojen pelitapahtumien kulkua vertaamalla voidaan todeta ottelun puoliaikatuloksen olevan ottelutapahtumien perusteella 40–41 Tampereen Pyrinnölle, kun taas tulostaululla, pöytäkirjassa ja tilastoissa puoliaikatulos on 42–39 Korihaille.
Koripallon virallisten pelisääntöjen mukaan, mikäli pöytäkirjan ja tulostaulun välillä on sellainen ristiriita, jonka syytä ei voida selvittää, pöytäkirja on ensisijainen ja tulostaulun näkymä korjataan pöytäkirjan mukaiseksi. Ottelun toimitsijat toimivat päinvastaisella tavalla, joten kyseessä on lähtökohtaisesti ollut sääntörikkomus.
Siitä huolimatta, että ottelun joukkueista kumpikaan ei tehnyt vastalausetta, päätti sääntö- ja kurinpitoyksikkö ottaa asian käsittelyyn Koripalloliiton kurinpitosääntöjen nojalla. Kurinpitosääntöjen mukaan tietoon tullut rikkomus voidaan ottaa käsiteltäväksi painavista syistä, vaikka siitä ei olisi tehty ilmoitusta tai raporttia.
Käsittelyssään sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi tapahtuneen olevan huippukoripallo-ottelussa sattuneeksi varsin poikkeuksellinen, ja että sitä voidaan tarkastella sekä koripallon virallisten pelisääntöjen, kilpailusääntöjen että kurinpitosääntöjen näkökulmasta.
Pelisääntöjen näkökulmasta kyse on pöytäkirjaa pidettäessä tapahtuneesta erehdyksestä. Jos pöytäkirjaa pidettäessä tapahtunut erehdys huomataan sen jälkeen, kun päätuomari on allekirjoittanut pöytäkirjan, erehdystä ei voi enää korjata pelisääntöjen nojalla. Näin ollen ottelun lopputulosta ei voida enää virallisten pelisääntöjen puitteissa muuttaa eikä Pyrintöä todeta ottelun voittajaksi, vaikka joukkue todellisuudessa tekikin vastustajaansa enemmän pisteitä varsinaisen peliajan kuluessa.
Kilpailusääntöjen näkökulmasta asian enempi käsittely edellyttäisi sitä, että siitä olisi tehty vastalause ottelutapahtuman yhteydessä. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi kilpailusääntöjen nojalla voivansa omasta aloitteestaan tutkia vain kysymyksiä, jotka liittyvät pelaajan edustuskelpoisuuteen tai tuomarin esteellisyyteen, ei sen sijaan ottelun toimitsijoiden toimintaan. Vastalausetta ottelusta ei tehty.
Kurinpitosääntöjen nojalla sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi voivansa sinänsä sanktioida joukkuetta ottelun mitätöimisellä ja mahdollisen uusintaottelun määräämisellä. Yksikkö totesi kuitenkin, että joukkueeseen kohdistuvaan rangaistukseen ei lähtökohtaisesti ole perusteita siksi, ettei sääntörikkomus ole joukkueen tai kenenkään sen jäsenen tekemä. Vaikka toimitsijoiden järjestäminen otteluun on kotijoukkueen vastuulla, toimitsijat eivät edusta joukkuetta tai seuraa eikä joukkueella tai seuralla ole oikeutta tai mahdollisuutta valvoa tai ohjata toimitsijoiden toimintaa ottelun aikana.
Joukkueen rankaiseminen ottelun toimitsijoiden virheellisen menettelyn takia tulisi sääntö- ja kurinpitoyksikön mukaan kyseeseen silloin, jos virheellistä menettelyä olisi pidettävä tahallisena edun tavoitteluna kotijoukkueen hyväksi.
Käsittelyssään sääntö- ja kurinpitoyksiköllä oli käytössään ottelun toimitsijoiden, erotuomareiden sekä ottelussa pelanneiden seurojen edustajien lausunnot. Selvityksistä ei ilmennyt sääntö- ja kurinpitoyksikön mukaan mitään sellaista, mikä antaisi aiheen epäillä tahallisuutta. Toiminta vaikuttaa olleen lähinnä huolimatonta useissa kohdin ottelun ensimmäistä puoliaikaa. Toimitsijoiden keskinäinen kommunikaatio on ottelun aikana ollut ilmeisen puutteellista. Mikäli toimitsijat olisivat ottelun kuluessa ilmoittaneet ristiriidasta ottelun erotuomareille, sääntöjen mukaiset toimenpiteet olisi todennäköisesti pystytty tekemään. Toki myöhemmässä vaiheessa ottelun ensimmäistä puoliaikaa korjausten tekeminen ottelupaikalla olisi ollut jo vaikeaa, kun sen paremmin pöytäkirja, tilastot kuin tulostaulukaan ei ole enää näyttänyt todellista pistetilannetta.
Vaikka sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi, ettei riittäviä perusteita ottelutuloksen mitätöimiseen ole, totesi yksikkö ottelun toimitsijoiden menetelleet ottelussa virheellisesti. Päätöksessään yksikkö katsoi, että toimitsijoiden rankaiseminen ilman tahallisuutta muutoin kuin lievästi, ei ole otteluiden järjestämisen kannalta tai muutenkaan lajin edunvalvonnan näkökulmasta tarpeen.
Näin ollen sääntö- ja kurinpitoyksikkö päätti rajoittaa ottelun kirjurin, apukirjurin ja kahden tilastoijan toimintatehtäviä siten, etteivät he saa toimia Korihaiden seuraavassa kotiottelussa 17.1. toimitsijoina missään tehtävässä.
Ottelun toimitsijat ovat menetelleet edellä kuvatuin tavoin olennaisesti virheellisesti. Ottaen huomioon ottelun toimitsijoiden virheiden lukumäärä, niiden olennaisuus ja vaikutukset ottelun viralliseen pöytäkirjaan, SKY katsoo ottelun järjestäjän UU-Korihait ry:n olevan ensisijaisessa vastuussa ottelun toimitsijoiden tekemistä virheistä. Oikeudenmukainen rangaistus ottelun järjestäjälle on kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 2-kohdan mukainen 2000 euron sakko.
SKY toteaa, että ottelun kirjurilla ja apukirjurilla on erityisiä pelisäännöissä kuvattuja velvollisuuksia, joita he eivät ole noudattaneet. Myös tilastoijien virheillä on osaltaan ollut vaikutusta virheiden kokonaisvaikutusten syntymisessä. Toisaalta koripallo-ottelun toimitsijoiden rankaiseminen ilman tahallisuutta muutoin kuin lievästi ei olisi otteluiden järjestämisen kannalta tai muutenkaan lajin edunvalvonnan näkökulmasta tarpeen.
Korisliigan sarjamääräysten kohdan 6. mukaisesti Liiton päätöksellä komissaari voidaan määrätä jonkin seuran otteluihin, mikäli sen järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten tai manuaalin laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura.
Sääntö- ja kurinpitoyksikön 7.1.2023 tekemään päätökseen perustuen kilpailujaos määrää Korihaiden kolmeen (3) seuraavaan Korisliigan kotiotteluun (ottelun järjestävänä seurana UU-Korihait ry.) komissaarin. Komissaarin otteluihin nimeää erotuomariyksikkö.
Vaikka kyseessä ei ole Korihaiden otteluissa toistuva sarjamääräysten tai manuaalin mukainen laiminlyönti, katsoo kilpailujaos yhdessä ottelussa tehtyjen virheiden lukumäärän olleen poikkeuksellisen suuri ja täyttävän näin perusteet komissaarin nimeämiseksi UU-Korihait ry:n järjestämiin Korisliigan otteluihin.
Ratkaisuun osallistuneet sääntö- ja kurinpitoyksikön jäsenet: varapuheenjohtaja Tero Kankaanpää ja jäsenet Markku Aaltovirta, Jarmo Laitinen ja Turo Lehtonen.
– Koripalloliiton tiedote –