Uudenkaupungin Korihait on tehnyt sunnuntaina 22. tammikuuta valituksen Urheilun oikeusturvalautakunnalle koskien Suomen Koripalloliiton liittohallituksen 19.1. tehtyä päätöstä 30.12.2022 pelatun Korihait–Pyrintö-ottelun mitätöimisestä.
Oleellisimmat asiat Korihaiden valituksessa koskevat seuraavia asioita:
Liittohallitus päätti, että ottelu tulee pelata uudelleen, jos Koripalloliiton säännöt mahdollistavat sen. Uusintaottelu on nyt määrätty pelattavaksi tiistaina 24.1.2023. Liittohallitus perusteli päätöksessään, että Kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 11 kohdan nojalla joukkuetta voitaisiin sinänsä sanktioida ottelun mitätöimisellä ja mahdollisen uusintaottelun määräämisellä. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö totesi kuitenkin, että joukkueeseen kohdistuvaan rangaistukseen ei lähtökohtaisesti ole perusteita siksi, ettei sääntörikkomus ole joukkueen tai kenenkään sen jäsenen tekemä.
Liittohallitus siis sovelsi kurinpitotoimia Korihaihin, jonka osalta on todettu, että seura tai sen jäsen ei ole tehnyt sääntörikkomusta.
Sääntö- ja kurinpitoyksikkö käytti 7.1.2023 kurinpitosääntöä tapauksen ratkaisuun ensimmäisenä asteena, koska sen mukaan kilpailusäännön käyttö ei ollut mahdollinen, koska ottelusta ei tehty vastalausetta. Toisin kuin kurinpitoyksikkö tai liittohallitus on arvioinut, tästä ei seuraa se, etteikä asiaa edelleen arvioida kilpailusääntöjen mukaan vaan asiaa pitää arvioida nimenomaan kilpailusääntöjen mukaan ja arviointi johtaa siihen, että ottelun lopputulosta ei muuteta, koska asiassa ei ole tehty vastalausetta, jota voitaisiin käsitellä.
Asiassa on myös huomioitava se kurinpitoyksikön esille nostama asia, että kilpailusääntöjen 61 §:n 1 momentin nojalla toimitsijoiden sääntöjen vastaisesta menettelystä tehty vastalause voitaisiin ylipäätään hyväksyä vain, jos väitetty sääntöjen vastainen tapahtuma on olennaisesti vaikuttanut ottelun lopputulokseen. Mikäli asiassa olisi tehty vastalause, tapahtumaa olisi tarkasteltu sen aritmeettisen vaikutuksen lisäksi sen ajankohdan ja sen jälkeisten ottelutapahtumien valossa sen arvioimiseksi, onko tapahtuma ollut olennainen vai ei.
Kynnys vastalauseen hyväksymiseen on sanamuodon ja sääntö- ja kurinpitoyksikön aikaisemman ratkaisukäytännön kautta asetettu erittäin korkeaksi. Pistelaskuvirhe asiassa on tapahtunut kahden ensimmäisen pelijakson aikana, eli ottelun lopputulos on muodostunut jälkimmäisen 20 minuutin aikana ja kokonaisuutena virhettä ei voi pitää olennaisesti vaikuttaneena. On siis ilmeistä, että vastalause asiassa ei olisi kurinpitoyksikön huomion johdosta menestynyt.
Korihait kokee myös, että Koripalloliitto on laiminlyönyt seuran kuulemisen Tampereen Pyrinnön tekemän valituksen johdosta. Pyrinnön valituksen seuraamuksilla on luonnollisesti erittäin merkittävä vaikutus Korihaiden asemaan. Sekä kilpailusääntöjen 60 § että kurinpitosääntöjen 10 § mukaan asianosaisen kuuleminen on asiassa keskeistä.
Liittohallitus ei pyytänyt Korihailta lausuntoa asiaan, koska ”Liittohallitus katsoi ettei kuulemisella olisi ollut saatavissa asiaan vaikuttavaa lisätietoa ja asian kiireellisyyden vuoksi ei kuullut Korihaita valituksen käsittelyssä.” Kuulemisvirhe asiassa on olennainen virhe. Yksinomaan sen perusteella liittohallituksen päätös tulee kumota.
Korihait vaatii Urheilun oikeusturvalautakuntaa kumoamaan valituksen alaisen päätöksen, palauttamaan valitusmaksun ja velvoittaa Suomen Koripalloliittoa korvaamaan seuralla valituksen laadinnan kulut.
Lisäksi Korihait on esittänyt vaatimuksen, että asia käsiteltäisiin kiireellisenä, sillä asiassa annettu kurinpitosääntöjen mukainen ratkaisu on velvoitettu laittamaan täytäntöön tiistaina 24.1.2023 Näin ollen ratkaisu asiassa tulisi saada maanantaina 23.1.2023.
Päivitys: Liittohallitus päätti sunnuntaina peruuttaa Korihaille alun perin määrätyn 2000 euron sakon.
